REGIOVDNA OVTTASBARGU Kultur i norr buktá oasi kultuvrra nannemii sihke guvllolaš ja nationála ovdáneapmái. Njeallje nuorttamus regiovnnat Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland ja Jämtland Härjedalen leat bargan ovttas máŋga jagi ja vuolggasadji leamaš oktasaš hástalusat nugo oanidit gaskkaid, ovddidit nana, nationálalaččat miellagiddevaš lávddiid ja doaimmaid ja laktit kvalitatiiva kulturfálaldagaid stáhtaborgáriidda ovttadássásaš eavttuid mielde.
Interregionála kultuvrralaš struktuvrraid vuođul, nugo mátkkoštanfierpmádat NMD (Norrlándda fierpmádat musihkkateáhterii ja dánsumii), máŋggajahkásaš ja ovttas ruhtaduvvon prošeavttat ja bistevaš ovttasbargu kulturhálddáhusaid gaskkas de váldet regiovnnat dál lávkki jotkojuvvon ovdáneapmái. Oktasašbarggu ulbmil lea ain nannet ámmátlaš kultureallima sajádaga šaddanfáktoriin nuorta Ruoŧas. Oktasaš kulturpolitihkalaš sajádagain mii háliidit addit kultuvrra nuortan nannoseabbo nationála jiena.
HÁSTALUSAT
NUORTARUOŦA REGIOVNNAID dovdomearka nuortaruoŧas lea nana kulturásahusat, beaktilis ja berošteaddji kulturráhkadeaddjit, aktiivvalaš servvodateallin, valjes sámi kultuvra ja ealli álbmotoahpahusvierru. Dáppe leat árvvolaš kulturbirrasat, ja turismaealáhus mii šaddá. Kultuvra lea dehálaš nuorta Ruoŧa geasuheapmái, sosiála nanavuhtii ja regionála šaddamii. Kultuvra čuohcá olbmuide buot aspektain ja lea doarjja buori ja dearvvašvuođa ovddideaddji eallinbirrasii.
DAVVI RUOŦŦA HÁSTALUVVO GÁVDNAT OĐĐA innovatiiva vugiid optimeret resurssaid, klusteriid ráhkadit ja cegget beaktilis fierpmádagaid. Min oktasaš hástalus lea birget geográfalaš gaskkaiguin ja lasihit kvalitatiiva fálaldagaid dássásaš eavttuid mielde. Seammás lea dat erenoamáš norrlándda kultuvra ja kreativiteahta resursa ja vuoibmi olles Ruŧŧii
Okta hástalus lea čalmmustahttit kultuvrra viiddes servodatbarggu ja sihkkarastit guhkit bistevaš kultuvrralaš infrastruktuvrra lea arvvosmahtti bargu leat oassin ja dahkat gávnnademiid olbmuid gaskkas vejolažžan doaluid, konsearttaid, čájáhusaid ja hábmejeaddji bijuid bokte miehtá olles davviruoŧa.
Nannet guovlluid main leat heajos infrastruktuvra, ja ahte eambbo go ovdal geavahit digitála čovdosiid buktá ođđa vejolašvuođaid joksat olbmuid doppe gos sii orrot. Eai leat dušše fysalaš báikkit mat definerejit.
KULTUVRRALAŠ INFRASTRUKTUVRRA, muhto maiddái ovttasbargguin ja vásáhusaid lonohallamiin áigeguovdilis fierpmádagain. Lea dehálaš ahte kultuvrralaš infrastruktuvra ain ovdána dálá áiggi mielde ja dakko bokte dahká kulturvásahusaid ja kulturoasálastima oasálastima vejolažžan miehtá riikka. Dáid njeallje davimus regiovnnaid gaska riika stuorit gávpogiidda ráhkadit sierra dárbbuid ja hástalusaid virgebidjamiidda ja rekryteremii ja vejolašvuođa gelbbolašvuođa ovdáneapmái.
NUORTARUOŦA REGIOVNNAT leat identifiseren golbma suorggi gos erenoamáš bijut livčče addán sosiála ja servvodatekonomalaš váikkuhusaid. Oktasaččat mii háliidit nannet lágideddjiid ovdáneami, nugo kultuvrralaš ja kreatiivvalaš ealáhusaid ja bargat ovttas oktasaš dáhttočilgejumiin eamiálbmoga sámiid kultuvrralaš ovdáneami váras. Go lea kulturpolitihkalaš sajáiduhttin dáin surggiin šaddet kulturfálaldagat eanet vejolaš olbmuide, kreatiiva ealáhusat šaddan nannejuvvo, nugo nuortaruoŧa bivnnutvuohta ja sadji gosa máhttá dahkat saji.
VUORUHUVVON SUORGGIT
1. Eamiálbmot sámit
Njeallje nuorttamus leanat leat árbevirolaš sámi guovllus, Sámis. Eamiálbmoga sámiid kulturárbi lea danne dehálaš oassi nuortaruoŧŧa obbalaš kulturovdánbuktimis.
Kultuvrralaš identiteahta nannemiin addo vejolašvuohta váldit oasi eamiálbmoga ja nationála unnitloguid kultuvrrain, dat galgá vuoruhuvvot nuorta regiovnnain. Buoridit máhtu sámiid ja nationála unnitloguid birra, sihke historjjálaččat ja dálá áiggi birra lea vuoruhuvvon regiovnnaid demokráhtalaš ovdáneamis ja kultuvrralaš girjáivuođas.
- Ovddidit ovttasdoaimma Sámedikkiin ja sámi kulturásahusain kultuvreinstitusjovnigujmie
- Guđege láhkai duvdit sámi lávddiid ja sámi guovddážiid
- Doarjut bijuid sámi kultuvrra váras
2. Kultuvrralaš ja kreatiiva ealáhusat
Kultuvrralaš ja kreatiiva ealáhusaide(KKN) gullet fitnodatdoaimmat main vuođđu lea dáiddalaš ámmátmáhttu. Go čatná kulturpolitihka doarjagiid dáidagii ja kultuvrii ealáhusaid šaddanpolitihkii de addá dat eavttuid vuođđudit bivnnuhis ja kreatiivvalaš klusteriid nuortaruoŧas ja ahte eambbo go ovdal doarjut fitnodagaid internationaliserema globála márkanis.
Eaktu dasa ahte kultuvrralaš ja kreatiivvalaš bijut galget ovdánit ja šaddat lea ahte ámmátolbmuin guđege surggiin lea vejolašvuohta orrut ja doaibmat
Nuortaregiovnnain. Kultuvra mii lea njunnosis ja mas lea alla dássi leat dárbbašlaččat nugo viiddes kulturbijut mat jokset ollu olbmuid.
- Vuođđudit nodaid hábmemii ja designii nuortaruoŧas
- Nannet inkubatoriid ja kreatiivvalaš klusteriid nuortasruoŧas
- Bargat politihkalaš rastejeaddji vuogi mielde ja ahte eará suorggit politihkas váldet vuhtii kultuvrra rolla servvodatovdáneamis
Bijut mat duvdet ordnejeddjiid
Ordnejeaddjit háhket dehálaš gávnnadanbáikkiid gielddain. Vai buot olbmuin galgá leat seammá vejolašvuođat kultuvrii olles riikkas ferte gávdnot nana ordnejeaddjit main lea vejolašvuohta nuorasmahttimii ja gelbbolašvuođa ovdáneapmái ja vejolaš lanjat miehtá nuortaruoŧa.
Geográfalaš gaskkat ja rievdadeaddji olmmošmearit regiovnnain buktá gáibádusaid buvttadeddjiide ja ordnejeddjiide ja ferte heivehallat báikkálaš eavttuide. Ovddiduvvon ovttasdoaibma interregionála dásis lasiha beaktilis geavahusa návccain ja dasa movt koordinere kulturfálaldaga mas lea alla dássi. Dahkat kulturfálaldagaid vejolažžan eambbosiidda lea vuoruhuvvon.
- Ovddidit ordnejeaddjidoarjaga
- Nannet dálá ja ođđa ordnejeaddjifierpmádagaid
- Loktet beassanvejolašvuođa kultuvrii
_______________________________________________________________
REGIJOVNEEKTIEBARKOE Kultur i norr meatan kultuvrem nænnoste dovne regijovnaale jïh nasjonaale evtiedimmide. Dah njieljie noerhtemes regijovnh Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland jïh Jïemhten Herjedaelie Dajve utnieh gellie jaepiej ektiebarkoem man våarome ektiehaestemh goh gåhkoem åeniedidh, veaksehke, nasjonaale, ïedtjeles sceenh jïh dahkoeh evtiedidh jïh aaj kvalitatijven faaleldahkh kultuvreste jeananidh årroejidie seammavyörtegs tsiehkine.
Aalkoevistie joe tseegkeme interregijovnaale kulturellen suerkine goh vuesiehtimmie feelemegaskeviermie NMD (Norrlands nätverk för musikteater och dans), gellie jaepiej jïh ektiemaekseme prosjekth jïh iktemearan ektiebarkoe kultuvrereeremi gaskem, regijovnh daelie ektie sïllem åvtese vaeltieh guktie evtiedimmie jåarhka. Ektiebarkoen aajkoe aaj profesjonelle kultuvrejielemi råållam jïh posisjovnem nænnoste goh sjïdtedimmiefaktore noerhte Sveerjesne. Ektie kultuvrepolitihken posisjoneereminie sïjhtebe kultuvrese noerhtene vedtedh veaksahkåbpoe nasjonaale gïelem.
HAESTEMH
REGIJOVNH NOERHTENE SVEERJESNE damtoesvæhtah leah nænnoes kultuvreinstitusjovnh, ïedtjeles kultuvredorjehtæjjah, ïedtjeles siebriejieleme, nænnoes saemien kultuvre jïh jielije åålmehööhpehtimmie-aerpievuekie. Daesnie gååvnese vyörtegs kultuvrebyjresh jïh guassastallemejieleme mij sjïdtede. Kultuvre stoerre vierhtieh noerhte Sveerjen attraksjovnefaamose, sosijaalen ståaradæmman jïh regijovnaale sjïdtedæmman. Kultuvre almetjh gaajhkine aspeektine tsavtsa jïh aaj buerie jïh healsoeevtiedimmie jieledebyjresem dåårje.
NOERHTE SVEERJE HAASTASÅVVA gaavnedh orre innovatijve vuekieh – vierhtieoptimeeremasse, klustersjïdtedæmman jïh effektijve nehteviermide. Mijjen ektiehaesteme lea geografijen gåhkoem åeniedidh jïh jeananidh kvalitatijve faaleldahkem kultuvreste seammavyörtegs tsiehkine. Seamma tïjjen dïhte sjïere noerhtelaanten kultuvre jïh kreativiteete lea vierhtie jïh faamoe abpe Sveerjese.
AKTE HAESTIEMISTIE lea kultuvren gamte sïebredahkelaavenjassem tjïelkestidh jïh guhkiem tjïrkes kulturellen infrastruktuvresne vihtiestidh. Dïhte skreejreles laavenjasse vuesehte jïh meatan årrodh tjåanghkenimmine almetji gaskem gamte faaleldahki tjïrrh goh vuesiehtimmieh, konseerth, vuasahtallemh jïh sjugniedihks darjomh abpe noerhte Sveerjesne.
Dajvh nænnoste viesjies infrastruktuvrine jïh aaj jienebh digitaale vaestiedassh nuhtjedh vadta orre nuepieh årroejidie jaksedh gusnie årroeh.
DÏHTE KULTURELLEN INFRASTRUKTUVRE ij ajve fysiske sijjiej gaavhtan defineeredeminie, mohte aaj ektiebarkoe jïh dååjrehtimmie-målsome sjyöhtehke vearmadahkine. Dïhte vihkeles kulturelle infrastruktuvre jåarhka evtiedidh daaletjen tïjjen mietie guktie nuepieh vedtedh kultuvredååjrehtimmide jïh meatan årrodh kultuvrine abpe laantesne. Dah njieljie noerhte regijovni gåhkoe laanten stoerrestaaredajvide sjugnede sjïere daerpiesvoeth jïh haestemh gosse barkijidie barkoem vedtedh jïh rekryteerede jïh nuepie maahtoeevtiedæmman.
DAH REGIJOVNH NOERHTE SVEERJESNE lea identifieereme golme suerkieh gusnie sjïere dahkoeh edtjieh vedtedh sosijaale jïh sïebredahkeekonomijen effekth. Mijjieh sïjhtebe ektesne öörnijeevtiedimmiem nænnoestidh, jïh aaj kulturellen jïh kreatijve jieliemidie jïh laavenjostoe ektesne sïjhtemeotnjegasse aalkoeaalmetjen saemiej kultuvreevtiedimmien bïjre. Kultuvrepolitihken posisjoneeren mietie dennie suerkine dellie kultuvrefaaleldahkide jienebh jaksoe-mieresne, sjïdtedimmiem kreatijve jielieminie nænnoestamme, jïh aaj attraksjovnevierhtiem noerhtene Sveerjesne goh sijjiem gusnie maahta dahkoem tseegkedh.
PRIJORITERADAMME SUERKIEH
1. Aalkoealmetje saemieh
Dah njieljie noerhtemes leenh leah aerpievuekien saemien dajvesne, Saepmie. Aalkoealmetji saemiej kultuvreaerpie lea dan gaavhtan vihkeles bielie noerhte Sveerjen tjåanghkenamme kultuvrevuesiehtimmesne. Kulturellen identiteetem nænnoestidh nuepiej mietie meatan årrodh aalkoealmetji jïh nasjonaale unnebelåhkoej jïjtje kultuvresne – edtja prijoriteradidh noerhtemes dajvine. Sïebredahken maahtoem bijjede aalkoealmetji jïh nasjonaale unnebelåhkoej bïjre, dovne dovletji jïh daaletji lea prijoriteradidh mijjen demokratijen evtiedimmien gaavhtan jïh kulturelle gellievoeten gaavhtan dajvine.
- Laavenjostoem evtiedidh Saemiedigkien ektesne jïh jeatjah saemiej kultuvreinstitusjovnigujmie
- Ovmessie daltesinie barkedh saemiej sceeni jïh saemien jarngi åvteste.
- Barkoeh freemmedh dan saemien kultuvren åvteste
2. Kulturelle jïh kreatijve jielemh
Kulturelle jïh kreatijve jielemh (KKN) lea barkoe man våarome tjiehpiesvoeten profesjovnesne. Gosse kultuvrepolitihken dåarjoe tjiehpiesvoetese jïh kultuvrese tjatnedh jielemeotnjege sjïdtedimmiepolitihkese tsiehkieh vadta attraktijve jïh kreatijve klusterh tseegkedh noerhte Sveerjesne jïh jielemi internasjonaliseereme globaale maarhnesne.
Barkijh ovmessie tjiehpiesvoetesuerkesne leah nuepieh årrodh jïh barkedh noerhtene regijovnine lea vihkeles jis dïhte kulturelle jïh kreatijve initiatijvh edtjieh evtiedidh jïh sjïdtedidh. Kultuvre snuhtjine jïh kvaliteetine daarpesje jïh aaj gamte kultuvreöörnemh dejtie gellide.
- Nodh tseegkedh haamose jïh designese noerhtene Sveerjesne
- Inkubatovrh jïh kreatijve klusterh nænnoestidh noerhtene Sveerjesne
- Dåarehtspolitihkeles barkedh guktie mubpieh politihkesuerkieh kultuvren råållam vaeltedh sïebredahkeevtiedæmman
3. Öörnijeevtiedimmien dahkoeh
Öörnijh buektieh vihkeles gaavnedimmiesijjieh tjïeltine. Guktie almetjh edtjieh seamma nuepieh åadtjodh kultuvrese abpe laantesne dellie daarpesje nænnoes öörnijelïhtsem nuepine noerh dejnie berkieh jïh maahtoem evtiedidh jïh sjïehteles sijjieh gååvnesieh abpe noerhte Sveerjesne.
Geografijen gåhkoeh jïh jeerehth gusnie almetjh årroeh regijovnine krïevemh tseegkieh produseentelïhtsesi jïh öörnegelïhtsese jïh sjïehtedamme voenges tsiehkieh. Evtiedamme ektiebarkoem interregijonaale daltesisnie jeanene effektijve vierhtieåtnoem jïh kultuvrefaaleldahkh aktanidh jolle kvaliteetine. Kultuvrefaaleldahkem almetjidie buektedh lea prijoriteradamme.
- Öörnijedåarjoem evtiedidh
- Gååvnesamme jïh orre öörnijevearmadahkh nænnoestidh
- Kultuvrefaaleldahkem jeananidh
2020-12-01
